Hiljaisuus - aavistanette mitä se on tarkoittanut... Olen tietoisesti höllännyt, täysin. Vanha minä on jälleen niskan päällä. Kunto rapistunut, vaaka natisee aamuisin ja jääkaapin saranat vielä enemmän. Viime aikoina olen itsekin alkanut natisemaan. Ensi alkuun yritin vaimentaa tuota ääntä ja ajattelin etten taas aloita jotain ja kohta lopeta. Ei se vaimentunut, kuiskii edelleen: "Liikkumaan siitä", "Kato nyt mitä p**kaa syöt, hyi", "Eikö olis hyvä fiilis urheilun päälle". Juu-u. Kun tietäis mitä tekisi. Tai siis tiedänhän mä. Lenkille ja toisinaan salille. Mut mä tarviin Apua. Osaan aloittaa yksin, osaan jatkaakin hetken yksin, mutta en tunne sanoja pitkäkestoinen, säännöllinen... Tarvitsen jonkun näyttämään keppiä ja porkkanaa juuri silloin kun luovuttaminen on lähimpänä. Kyllä. Olen jälleen kerran tutkinut erinnäisiä personal trainereita. Tarjolla on vaikka mitä ja pari vaikuttikin mulle passelilta kunnes kurkkasin hinnastot - auts.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti