Sivut

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Positiivista ajattelua ja sisäistä puhetta

Ohjeisti Varpu extralaisia jokin aika sitten. Olen huomannut käyttäväni sisäistä puhetta entistä enemmän. Ennen käytin sitä tilanteissa joista en tykännyt, hommissa joita en tykännyt tehdä ”teen nyt tämän, sitten se on ohi ja pääsen mukavampien juttujen pariin” esimerkiksi kotihommat ensin ja sitten koneelle tai lenkki ensin ja sitten lemppari tv-sarja J Tuo tv on kyllä niin vähällä käytöllä mun osalta, Housen katson jos kohdalle sattuu… Töissä kahvipöydässä lahjoitan oman osuuteni herkuista muille, enhän voi enää ottaa kun olen antanut työkaverille luvan syödä pullani, syötyäni töissä lounaan nousen pöydästä auttamaan lapsia muuten tuore leipä pöydässä alkaa puhumaan minulle… Herkkuhimon iskiessä mietin vielä haluanko oikeasti herkutella, mitä jos herkuttelen? Seuraa potutus maximus ja todnäk vatsa kipeytyy sekä 98% varmasti herkuttelu jatkuu ja jatkuu. Helpompi pysyä täysin herkuttomalla, ainakin minun. Mulla ei toimi kohtuus kaikessa. Usein haen sen tunteen mikä valtaa mielen kun en ota herkkuja, en sorru napostelemaan tai lähdenkin liikkeelle vaikkei huvittaisikaan. Silloin olen voittanut itseni ja fiilis on mahtava J vielä kun tuo itsensä voittaminen palkitaan vaa’alla tai mittanauhan miinuslukemilla ja eritoten hyvällä ololla. Kannattaa siis jutella itsensä kanssa ja kyseenalaistaa omaa toimintaa vaikka se tuntuisikin hullulta ;)

Ainoa mutka matkassa on tunnesyöminen (aika monen ongelma vai?). Heikot hetket iskee kun väsyttää tai vi***taa. Väsymykseen pystyn usein itse vaikuttamaan; riittävät yöunet, sopivasti tekemistä, ateriarytmi kohdillaan. Olen tietoisesti opetellut sanomaan ei mm. töissä. Tuppaan suostumaan joka hommaan ja projektiin.. Äitinä myös kaipaan toisinaan hetkisen omaa aikaa akkujen lataamiseksi. Vi****ksen voi välttää asenteen muutoksella, päätän ettei tänään mikään voi harmittaa ainakaan hirmuisen kovasti ja jos rupeaa tuntumaan siltä niin taas käydään sisäistä keskustelua. Mikä potuttaa, miksi, voisiko asialle jotain vaikkapa tarkastella eri vinkkelistä. Think positive!  


Viime aikoina olen käynyt paljonkin keskustelua itseni kanssa tavoitteistani. Alkujaan tavoitehan oli saada pömppiksen ympärys alle 80cm. Tuli mutkia matkaan ja nyt pitäisi muuttaa tavoitteita, ainakin hetkellisesti kunhan pömppisongelmaan saan apua. Odotan niin paljon perjantain lääkäriltä, mutta toisaalta olen varautunut pahimpaan. Pessimisti ei pety :D Siis niihin tavoitteisiin.. Vaikka vatsatreenit onkin hieman vähemmällä, olen syviä vatsalihaksia treenannut. Ylä- ja alakroppatreeniä vaan tehokkaasti niin saadaan ruhoa niiltä osin kuosiin.Jutan blogissa oli hyvä postaus/kuva siitä minkälainen on ihannevartalo. Itse kullekin se on erilainen. Tällä hetkellä nrot 2 tai 3 ovat lähinnä minun mielikuvaa ihannevartalosta. Uskoisin, että tuohon kuosiin päästyä nälkä kasvaa ja nro 8 olisi siitä seuraava askel. Saahan tuota haaveilla…




Tilasin itselleni eilen kirjan. Tuli jo s-postiakin, että kirja on matkalla minulle. Tämmöisen: 


Teemu Ollikaisen kirjasta referoitua (toisaalta poimittu, mutta pidin hyvinä ajatuksina): Syömitä mielesi tekee.
 
·         Omien halujen ymmärtäminen ja taito neuvotella niiden kanssa  
·         Ole kiinnostunut painonhallinnasta myös vastoinkäymisissä --> Näe painonhallinta myönteisenä asiana
·         Syöminen ei ole palkinto eikä kieltäytyminen rangaistus, teet asioita omaksi parhaaksesi
·         Kohtuu palkitsemisessa. Älä vedä itseäsi piippuun töissä/muuten elämässä --> ei tarvita liiallista palkitsemista (tällä tarkoitettiin siis ylettömiä ruokapalkitsemisia)
·         Tunnesyöjän ahdistus laskee jo syömispäätöksestä --> Voi pysähtyä keittiössä ja tutkiskella fiiliksiään.
·         Mitä kauemmin on vahvistanut herkutteluun liittyviä yhteyksiä (aivoissa), sitä kauemmin tarvitaan yhteyksien vaimentamiseen. (Malttia siis!)
·         Kaikki mikä on opittavissa on myös poisopittavissa
·         Osta ravitsevaa ja hyvää ruokaa, joka motivoi ja tukee tavoitteita.
·         Älä syö tunteisiin
- Kysy itseltäsi mikä tunne ja mistä se tuli?
·         Kirjoita lista muista tunteenhallintakeinoista kuin syöminen 
·         Muita nautintoja elämässä kuin syöminen 
·         Pidä huolta psyykkisistä voimavaroistasi
·         Opettele keskittymään ja pysähtymään
- Mindfullness ja rentoutumisharjoitukset tms.
·         "Mantrat"
1. En kieltäydy mistään, mutta minun ei silti tarvitse sallia itselleni kaikkea.
2. Se on vain haluamista
3. Minulla ei ole kiire. Minulla on paljon aikaa tehdä mitä haluan ja elää niin kuin tahdon.
·         Neuvottele haitallisten halujesi kanssa
- Mikä on totta, mikä liioiteltua?
- Onko minulle hyväksi, jos toimin ko. halun tai ajatuksen mukaan?
- Mistä halu tai ajatus tuli?
·         Etsi itsellesi sopiva palkitsemisen tapa
·         Opettele ongelmanratkaisua
- Mikä on pienin mahdollinen muutos, joka saisi ongelman kutistumaan tai muuttumaan?
- Intuitio
·         Jokainen päivä ilman haitallista syömistä on onnistuminen!
·         Keskity siihen, mitä voit tehdä tänään, nyt.

Myös Maiju lukaisi ko. kirjan. Jos kiinnostuit, kirjan voi tilata esim. adlibrikselta. Kirjoittajan omat sivut löytyvät täältä.
Ja fontitkin hyppii miten sattuu :)

2 kommenttia:

Hanna-Leena kirjoitti...

Sain sulta tästä kirjotuksesta mukavasti ajateltavaa arkeen. Kiitos niistä! Välillä tuntuu, että arki on niin kiireistä, ettei ehdi pysähtyä ja ajatella, ja sillä paahtamisella ei sitten olekaan kovin hyvät seuraukset tän dieetin suhteen ainakaan. Tai siis näin minulla. Niitä omia vanhoja tapoja on pakko miettiä ja työstää, jotta niistä pääsis eroon.

Sanna kirjoitti...

Olepa hyvä :) mukava, että joku saa mun jotain höpinöistä irti.
Niinhän se on, että pitäis osata siinä arjen oravanpyörässä pysähtyä välillä ja katsoa peiliin ja ympärilleen. Useasti tuntuu, että juoksee tunnelissa vaan eteenpäin ja kaikki muu ympärillä unohtuu.