Sivut

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Vetistä on


Vettä sataa, vähäisetkin lumet sulaa ja koirakin maastoutuu välillä niin taitavasti tuonne kuralumisiin ojanpientareihin. Jos ei ois väriä pannassa niin hukkuis raukka kokonaan. Ja jottei sisätiloissakaan kuivumaan pääse niin vettä olis juotava lisää ja enempi. Ehkä joku pari litraa menee nyt päivässä plus litra kahvia. Ei hyvä. Kahvia oon nyt yrittäny iltasella vaihtaa teekupposeen. 


Yllä oleva kuva duunin ikkunasta napattu tytölle, joka lähetti Kuusamosta niiiiiiin lumisen kuvan :) Sain räkäset naurut sieltä takaisin. Mut joo enpä muista hetkeen kulkeneeni hiihtolomalla pyörällä sulia teitä töihin. Sunnuntaina kävin kipasemassa potutuksen korjaushoitona 5,4 km lenkin. Vaikka mukavasti kulki niin kireys (ikävä kyllä mielenkireys, ei kropan) jäi silti. Vaikka olen oikeastaan yksin kotona nyt viidettä päivää, on mieli jostain syystä kireä kuin viulunkieli. Osasyynä varmasti naisten vaivat ja pikkusen päälle jäänyt tankkaus. Juu kyllä, pähkinät on paheeni ja kinkkuleikkeleet... mutta ei tää ihan normia ole. Vatsoja kokeilin yhden ohjeen mukaan jossa pidetään pikku pyyhe pään takana niin jo meni vääriin paikkoihin tuntuma ja nyt on niska totaalijumissa. Hiiteen semmoset ohjeet. 

Survivalpack

Mies on saanut osansa kiukuttelusta. Häntä kutsuu saunan lauteet 2017. Mikäs siinä kun on tavoite ja motivaatio ja kaikki. Onhan silläkin huonoja päiviä mut se nousee sieltä. Mä vaan uppoan syvemmälle. Mihin se järki ja halu saavuttaa jotain katoaa kun käsi käy luvattomilla eväillä? Miksei joku voi juuri silloin räppästä sormille ja lykätä vaikka vesilasin tahi kirsikkatomaatin käteen? Missä on se toissa vuotinen flow jolloin saavutin tavoitepainon ja hei mulla oli vaatteet eikä telttoja. Mää tilaan mulle ikiomat kisabiksut ja oon sitten 40v hiluissa mökkirantakunnossa 2017. Muuttaiskohan Bull meille.....? 

Kuva lainattu täältä. Näähän ois kyllä nätit jos mullakin
ois tommonen päätön kroppa :D



Ei kommentteja: