Taajuuden virittelyä

Lauantai aamusta olin satavarma, että nyt se lenssu löysi minutkin. Harvoin sairastelen semmosia, mutta nyt oli pää kipeä, nokka tukossa, aivastuksia sateli ja poskia jomotti. Surkuttelin jo salireissun peruuntumistakin. Sissinä kumminkin lasten kanssa fillarilla anoppilaan syömään. Hyvä ruoka parempi mieli :) Siitä sitten muksut kotio, jäivät hurjat keskenään isot pienempien kanssa. On se vaan huikeeta kun ne kasvaa <3 Me lähdettiin ukon kanssa Helsinkiin kuuntelemaan Juttaa. Ennen lähtöä nappasin buranan naamariin ja kummasti se vaan alkoi matkalla vaikuttaa. Juttaan melkein törmättiin Bodyactionin ovella :) no ukon kanssahan ne on ihan vanhoja tuttuja mutta että muisti tavanneensa minutkin. Woot?! Varmaan ööö toissa keväänä jossain Liten tapaamisessa viimeks. Jutta on kyllä niin mieletön persoona :) 

Luennolla käytiin mm. seuraavia aiheita:

- Jokaisella on jokin unelma > toteutuakseen se on muutettava tavoitteeksi. Esim. jos unelma on "haluan laihtua" niin se muutetaan tavoiteeksi "laihdun 3 kg". Aika simppeliä eikö? Tää on mun kompastuskivi ja tästä on ukko monesti mulle puhunut. Mulla ei ole ollut selkeää tavoitetta, unelmia kylläkin. Olisko syytä asettaa huhtikuulle tavoitteita?

- Suunnittele liikunnat. Yleisin (teko)syy jättää treenejä väliin on aika. Ei ehdi. Viikossa on 168 tuntia ja kolmeen treeniin menee palttiarallaa 3 tuntia. Jäljelle jää 165 tuntia tehdä kaikkea muuta. Tee suunnitelma ja kirjaa vaikka kalenteriin mitä treeniä milloinkin niin toteutuminenkin on huomattavasti varmempaa. Lisäksi Jutta puhui sosiaalisesta mediasta ja kuinka paljon se vie tänäpäivänä aikaa ja siitä kuinka vähän ihmiset keskittyvät hetkeen ja toisiinsa. Aina on se puhelin, tabletti, läppäri auki. Itse voin allekirjoittaa tämän kappaleen. Suunnittelu ja kirjaaminen toimii! Varsinkin tässä taloudessa kun on niin paljon muutakin elämää kuin mamman salireissut. Ja tuo puuhelimen käyttö... tarviiko ees kertoa. Saattais olla pienehkö somelakko paikallaan.

- Itsehillintälihas. Kaikilta se löytyy.  Sitä voi vahvistaa niinkuin muitakin lihaksia, mutta se myös rapistuu yhtä nopeasti. 

- Valintoja. Elämä on niitä täynnä ja niitä tehdään jatkuvasti. Valitsetko sohvan vai salin? Leipää vai rahkaa? Punaisen vai sinisen paidan? Jokainen tekee itse omat valintansa. 

- Oikea taajuus. Think Positive! Eli ajatuksena se mitä itse säteilet ja lähetät, sitä myös vastaanotat. Tästä hyvänä esimerkkinä instagramissa leviävä 100 days of happiness-haaste, joka on muuten täällä blogimaailmassakin joskus kiertänyt. Tunnustettakoon, että mulla jäi kesken. Myös Tuuli on paljon tästä aiheesta puhunut ja UI-tehtäväkirjassakin on onnellisuudesta ja kiitos päiväkirjan tekoa. Mulla on näissä taajuuksissa hiomista. Huhtikuun tavoitteen lisäksi huhtikuun happy daysit?

- Ayse ja Katja. Superdieettiohjelmasta tutut olivat myös paikalla. Ayse jatkaa treenaamista tavoitteena body fitness kroppa (toistaiseksi ei kisatavoitetta) ja Katja taistelee samojen juttujen kanssa kun me muutkin tavalliset ihmiset. Ei oo helppoo vaikka olisikin puolen vuoden superdieetit takana. Upeita naisia molemmat ja hatunnosto rohkealle Katjalle joka tuli kertomaan fiiliksiään. Aysen blogi löytyy täältä ja Katjan täältä. 

- Myytit ja mokat. Nää oli näitä kaikille, ainakin fitfarmilaisille, tuttuja juttuja. Siis kaikenlaisia harhaluuloja (?) laihduttamisesta. "ihan sama mitä syön kunhan kalorimäärät pysyy alhaisena" tai "iltakuuden jälkeen ei tarvitse enää syödä" tai "superfoodit on ituhipeille".

Katja, Ayse ja Jutta

Monia asioita varmaan tuosta referaatista unohtui, mutta pääpiirteittäin oli kovin tuttua asiaa. Kertaus on opintojen äiti :) Luennon jälkeen saatiin vielä Bodyactionin myymälästä shakerit kotiin viemisiksi. Olishan siellä myymälässä ollut vaikka ja mitä ihanaa treenivaatetta ja patukoita ja ja ja ja... Mut mä vaan oon toisinaan niin pihi etten millään ilveellä kehtaa maksaa housuista 80 euroa tai topista 50 euroa. Varsinkaan jos ne tulis itelle. Ukkohan mulle ois vissiin jotain ostanu mut ei pysty, ei kykene. Säästyipähän nekin rahat.

Flunssan oireetkin katosi luennon aikana. Oisko ollu vaan psyykkinen flunssa? Vaikka tänä aamunakin päätä juili. Ukon lempeän potkun saattelemana painelin lauantaina vielä iltasalille kahdeksan jälkeen ja kyllä kannatti. Jalat sai kyytiä. Viikon liikunnat tuntuu taas jotenkin vähäisiltä vaikka vaaditut kolme salitreeniä tulikin täyteen. Teinipoitsulle tossa väsäilin kotitreeniohjelmaa ilman painoja joten se on varmaan vedettävä vielä yhdessä ensi viikon puolella. Katotaan siitä miten hällä treenimotivaatio kasvaa/pysyy ja sit harkitaan salikortin hankkimista. Tosin sit tarvitaan jo jonkun enemmän oppineen tekemä ohjelma kun kuitenkin 15-vuotiaasta on kyse. Joku ruokavalioluento sille pitää myös pitää :D

Kyllä se koira pääsee useamminkin ulos kuin vain lauantaisin :D

Tankkauksen jälkeen paino nousi 64,2 kiloon ja tänä aamuna vaaka näytti 62,7. Eilen kyllä jäi veden juominen tosi vähiin. Jotenkin tekisi mieli heittää vaaka pihalle, mutta jos en vaa'alla käy niin mopo lähtee käsistä. Joku maaginen yhteys niillä on, vaa'alla ja mopolla. 

Säät suosi vielä tänään ja hipsin vähän pihahommissakin. Pikkusen polttelee jo kukkapenkin ruopsuttelut ;)

Krookukset ja ruohosipuli :)